Vaalien hylätyt äänet herättävät kysymyksen, toteutuiko vaaleissa aina äänestäjän tahto. Valtakunnallisesti kaksoisvaaleissa hylättyjen äänien määrä kuntavaaleissa lähes nelinkertaistui, 1,7 prosenttiin, ja aluevaaleissa yli kymmenkertaistui, jopa 4,1 prosenttiin. Porvoossa hylkäämisprosentit olivat vielä suurempia (Uusimaa 16.4.).
Suurin syy miksi äänestäjän tahto ei toteutunut oli se, että aluevaalinumero kirjoitettiin kuntavaalilippuun, ja päinvastoin. Asiaa ei auttanut edes se, että joissain vaalipiireissä äänestettiin erikseen eri vaaleissa omissa äänestyskopeissaan – näissäkin vaalipiireissä hylkäämisprosentit olivat yhtä korkeita.
Äänestyslippua, joka on äänestämisen käyttöliittymä, tulisi kehittää. Äänestyslipussa tulisi olla enemmän visuaalisia vihjeitä siitä miten tulee äänestää. Aluevaaleissa kaikilla ehdokkailla oli nelinumeroinen äänestysnumero, joten äänestyslipun ympyrän sisällä voisi esimerkiksi olla neljä neliötä, joihin kuhunkin kirjoitettaisiin yksi numero. Kuntavaaleissa tai yksittäisvaaleissa vihjeitä numeroiden määrästä ei tarvittaisi.
Vaalivirkailijalta kuulin myös, että jotkut olivat kirjoittaneet numeron äänestyslipun päälle. Valveutunut virkailija on voinut huomauttaa tästä ja passittaa kirjoittamaan numeron uuteen lippuun – tästä herääkin kysymys, olivatko kaikki virkailijat samalla tavalla valveutuneita? Äänestyslippu voitaisiinkin painaa sillä tavalla täyttökuvioituna, että ainoa järkevä paikka kirjoittaa äänestysnumero olisi kansien välissä ja ympyrän sisällä.
Pienetkin parannukset voivat auttaa äänestäjän tahdon toteutumista. Demokratian toteutumisen parantuminen on kaikkien etu.
Heikki Junes (kesk.)
tekniikan tohtori
Julkaistu Uusimaa-lehdessä 17.4.2025
https://www.uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8455178
Kommentit
Lähetä kommentti