Siirry pääsisältöön

Uudistus kevensi soten hallintoa, on kaupungin vuoro

Porvoon kaupunki on lihavina vuosinaan saanut toimia kuin yritys huonosti kilpailluilla markkinoilla. On ollut varaa investoida ja vähentää velkaa. Nyt talouden kilpajuoksu sakkaa ja edessä on laihempia vuosia. Yhteisöveron tuotto laskee, erityisen merkittävästi vuosina 2027 ja 2028. Edessä on sopeuttamisia, joihin oppia voisi ottaa suurista kaupungeista, suurista yrityksistä ja sote-uudistuksesta.

Suuriin kaupunkeihin nähden Porvoon kaupunki tuhlaa menoissa. Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemen ja rahoitusjohtaja Henrik Rainion mukaan Porvoon palvelujen asukaskohtaiset nettomenot ovat 20 prosenttia suuremmat kuin keskimääräiset suurten kaupunkien kustannukset. Menot täytyisi saada nykyisestä 3 000 eurosta per asukas 500 euroa alaspäin, muiden suurten kaupunkien tasalle.


Pärjätäkseen kilpailussa suuret yritykset joutuvat tekemään jatkuvasti organisaatioon muutoksia ja tehostamaan toimintaa. Hallintoa kevennetään, jolloin vastuuta siirtyy tuottavassa työssä ja asiakaskontaktissa oleville. Kilpailijoiden kirittäessä ei ole varaa jäädä hidastelemaan uudistuksissa ja polkemaan paikoilleen.


Hyvinvointialueilta tuli lopulta kova haaste. Alueiden aloitettua vuoden 2023 alussa sote-palveluista onnistuttiin karsimaan hallinnon henkilöstömäärää lähes 66 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Tämä selviää THL:n 19.12.2024 julkaisemasta “Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö 2023” -tilastoraportista.


Sote-järjestämisvastuun siirryttyä kunnilta pois olisi odottanut, että kunnat olisivat niinikään keventäneet hallintoaan. Porvoossa hallinto ei siirron jälkeen kasvanut, mutta ei se myös juurikaan pienentynyt. Nyt pienentämiseen on painetta.


Vaaleissa valitaan uudet valtuustot alueille ja kuntiin. Niiden tehtävä on järjestää hallinto tehokkaalla tavalla. Siten, että toiminnan pääpainoa siirretään peruspalveluihin ja niiden sujuvuuteen.


Heikki Junes, tekniikan tohtori

Kunta- ja aluevaaliehdokas (kesk.), Porvoo


Julkaistu Itäväylässä 1.4.2025 https://www.itavayla.fi/mielipide/uudistus-kevensi-soten-hallintoa-on-kaupungin-vuoro-6.2.77964.7c1fa09eac

ja Uusimaa-lehdessä 2.4.2025 https://www.uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8415071

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimiva Porvoo. Kuntavaalien 2021 esittäytyminen Politiikkaporvoo - Politikborgå -palstalla

Olen 42-vuotias tekniikan tohtori fysiikasta. Työssä sovellan laskennallista tiedettä liike-elämään. Kuntapolitiikassa kiinnitän huomiota ihmisten kohtaamiseen sekä toiminnan sujuvuuteen ja taloudellisuuteen. Muotoilemalla fiksusti palveluja voidaan säästää sekä kunnan että kuntalaisten rahoja. Porvoo on hyvä kaupunki elää ja tehdä töitä. Porvoossa viihtyvät yritykset ja täällä on tilaa yrittää. Palveluja täytyy kehittää etenkin kuntalaisia varten, viihtyisyys voi toki viehättää vierailijoitakin. Politiikassa haluan pitää huolta siitä, tämän päivän päätökset täytyy tehdä olemassa olevien tosiasioiden ja tekniikoiden pohjalta. Porvoota ei pidä suojella luokse pääsemättömiksi ryteiköiksi, vaan lähiympäristöjen luontoa pitää yhtä aikaa vaalia ja kehittää. Energiaratkaisuja ei saa perustaa tekniikoille, joita ei ole vielä olemassa. Lasten kanssa tulee käytettyä Porvoon palveluita monesta eri näkökulmasta. Porvoo on monessa mielessä lapsiperheelle hyvin toimiva kaupunki, yhdessä voida...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Äänestäjän tahto paremmin esiin

Vaalien hylätyt äänet herättävät kysymyksen, toteutuiko vaaleissa aina äänestäjän tahto. Valtakunnallisesti kaksoisvaaleissa hylättyjen äänien määrä kuntavaaleissa lähes nelinkertaistui, 1,7 prosenttiin, ja aluevaaleissa yli kymmenkertaistui, jopa 4,1 prosenttiin. Porvoossa hylkäämisprosentit olivat vielä suurempia (Uusimaa 16.4.). Suurin syy miksi äänestäjän tahto ei toteutunut oli se, että aluevaalinumero kirjoitettiin kuntavaalilippuun, ja päinvastoin. Asiaa ei auttanut edes se, että joissain vaalipiireissä äänestettiin erikseen eri vaaleissa omissa äänestyskopeissaan – näissäkin vaalipiireissä hylkäämisprosentit olivat yhtä korkeita. Äänestyslippua, joka on äänestämisen käyttöliittymä, tulisi kehittää. Äänestyslipussa tulisi olla enemmän visuaalisia vihjeitä siitä miten tulee äänestää. Aluevaaleissa kaikilla ehdokkailla oli nelinumeroinen äänestysnumero, joten äänestyslipun ympyrän sisällä voisi esimerkiksi olla neljä neliötä, joihin kuhunkin kirjoitettaisiin yksi numero. Kuntavaal...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mielipidekirjoitus: Tekoäly sujuvoittaa lääkärikäyntejä

Tekoäly rynnii elämän eri osa-alueille. Pian se löytää paikkansa myös terveydenhuollosta. Asiakkaat tekevät jo verkkohakuja ja kyselevät keskustelevilta kielimalleilta oireistaan löytääkseen tapoja lievittää oireita. Lääkärit hyödyntävät tarkempia hakujärjestelmiään, joissa tekoäly hyvin nopeasti käy läpi miljoonia lääketieteellisiä artikkeleita – enemmän kuin kukaan ehtii käydä läpi koko elinaikanaan – ja etsii niiden joukosta oireita vastaavia harvinaisimpiakin sairauksia. Asiakkaan kohtaaminen kasvokkain on erittäin tärkeä osa lääkärin työtä. Tekoäly voisi kuitenkin olla sujuvoittamassa asiakkaan ja lääkärin kohtaamista. Mikäli asiakas täyttäisi ennen lääkärikäyntiä mahdollisimman tarkasti esitietolomakkeen ja käytössä olisi koko asiakkaan hoito- ja lääkityshistoria, tekoäly voisi olla merkittävästi apuna valmistelemassa lääkärikäyntiä. Siinä tapauksessa, että asiakas ei itse kykenisi täyttämään esitietolomaketta, sen täyttämisessä voisi auttaa omahoitaja. Miten tällainen tekoälyn t...
Lähetä kommentti
Lue lisää