Siirry pääsisältöön

Mielipidekirjoitus: Hoito alkaa hoitoon pääsystä

Aluevaaleissa päätetään hoitoon pääsystä. Keskusta linjasi 23.9., että jokaiseen kuntaan tulisi saada vähintään yksi oma sosiaali- ja terveydenhuollon asema, josta saa lääkäripalveluita. SDP vastusti (HS 7.10.) ajatusta ja luottaa hyvinvointialueiden sijoittavan sote-asemat. Pitäisikö sote-toiminnot koota aina vain suurempiin yksiköihin? Vaikka sote-asemien keskittämisellä voidaan säästää palveluntuottajan kustannuksia ja taata päivystys, nähdään keskustassa harvan palveluverkoston hankaloittavan hoitoon pääsyä.

Voimakas keskittäminen Itä-Uudellamaalla voisi tarkoittaa, että pienimmissä kunnissa sote-asemia ei olisi ja suuremmissa kunnissa palvelut keskitettäisiin yhä suurempiin yksiköihin. Viemällä perusmuotoiset sote-palvelut kauas arjesta voi tarpeelliseenkin hoitoon hakeutuminen alkaa tuntua hankalalta sen vaatiman ylimääräisen ajan, rahan ja vaivan takia. Asukasta lähelle tarvitaan vähintään perusmuotoinen sote-asema, jossa tavattavissa olisi hoitaja tukenaan lääkäri joko paikalla tai etäyhteyksien päässä.

Kaikki eivät pääse itse omin neuvoin terveyskeskukseen ja siksi tarvitaan malleja, joissa palvelut tuodaan lähelle ihmistä. Liikkuvia tai vierailevia sote-asemia tarvitaan etenkin kouluihin ja vanhainkoteihin, joissa perusmuotoiset terveys-, hammas- ja lääkärintarkastukset sekä sosiaalitoimen käynnit sovitetaan muun päivätoiminnan yhteyteen. Riittävän läheltä löytyvä sote-asema voi toimia ankkurina myös omaishoitajalle, jonka hoidettavalle sujuva hoitoon pääsy on kohtalonkysymys.

Hoitoon pääsy on mielestäni keskeinen osa hoitoa – tämä on opittu viimeistään koronasulkujen aikana, kun hoitoja on jäänyt tekemättä. Hoitamattomuutta ehkäisee juuri se läheisin sote-asema, jonne tulee lähdettyä. Kun hoitovelka pysyy kohtuullisena, myös ammattitaitoinen sote-henkilökunta viihtyy paremmin työssään. Tällöin ihmisten kohtaamisissa ehditään vastata heidän huoliinsa tinkimättä tekemisen tasosta.

Heikki Junes, tekniikan tohtori, aluevaaliehdokas (kesk.), Itä-Uusimaa / Porvoo

Julkaistu 1.11.2021 Uusimaa-lehdessä: https://www.uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4350920

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Äänestäjän tahto paremmin esiin

Vaalien hylätyt äänet herättävät kysymyksen, toteutuiko vaaleissa aina äänestäjän tahto. Valtakunnallisesti kaksoisvaaleissa hylättyjen äänien määrä kuntavaaleissa lähes nelinkertaistui, 1,7 prosenttiin, ja aluevaaleissa yli kymmenkertaistui, jopa 4,1 prosenttiin. Porvoossa hylkäämisprosentit olivat vielä suurempia (Uusimaa 16.4.). Suurin syy miksi äänestäjän tahto ei toteutunut oli se, että aluevaalinumero kirjoitettiin kuntavaalilippuun, ja päinvastoin. Asiaa ei auttanut edes se, että joissain vaalipiireissä äänestettiin erikseen eri vaaleissa omissa äänestyskopeissaan – näissäkin vaalipiireissä hylkäämisprosentit olivat yhtä korkeita. Äänestyslippua, joka on äänestämisen käyttöliittymä, tulisi kehittää. Äänestyslipussa tulisi olla enemmän visuaalisia vihjeitä siitä miten tulee äänestää. Aluevaaleissa kaikilla ehdokkailla oli nelinumeroinen äänestysnumero, joten äänestyslipun ympyrän sisällä voisi esimerkiksi olla neljä neliötä, joihin kuhunkin kirjoitettaisiin yksi numero. Kuntavaal...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Toimiva Porvoo. Kuntavaalien 2021 esittäytyminen Politiikkaporvoo - Politikborgå -palstalla

Olen 42-vuotias tekniikan tohtori fysiikasta. Työssä sovellan laskennallista tiedettä liike-elämään. Kuntapolitiikassa kiinnitän huomiota ihmisten kohtaamiseen sekä toiminnan sujuvuuteen ja taloudellisuuteen. Muotoilemalla fiksusti palveluja voidaan säästää sekä kunnan että kuntalaisten rahoja. Porvoo on hyvä kaupunki elää ja tehdä töitä. Porvoossa viihtyvät yritykset ja täällä on tilaa yrittää. Palveluja täytyy kehittää etenkin kuntalaisia varten, viihtyisyys voi toki viehättää vierailijoitakin. Politiikassa haluan pitää huolta siitä, tämän päivän päätökset täytyy tehdä olemassa olevien tosiasioiden ja tekniikoiden pohjalta. Porvoota ei pidä suojella luokse pääsemättömiksi ryteiköiksi, vaan lähiympäristöjen luontoa pitää yhtä aikaa vaalia ja kehittää. Energiaratkaisuja ei saa perustaa tekniikoille, joita ei ole vielä olemassa. Lasten kanssa tulee käytettyä Porvoon palveluita monesta eri näkökulmasta. Porvoo on monessa mielessä lapsiperheelle hyvin toimiva kaupunki, yhdessä voida...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Uudistus kevensi soten hallintoa, on kaupungin vuoro

Porvoon kaupunki on lihavina vuosinaan saanut toimia kuin yritys huonosti kilpailluilla markkinoilla. On ollut varaa investoida ja vähentää velkaa. Nyt talouden kilpajuoksu sakkaa ja edessä on laihempia vuosia. Yhteisöveron tuotto laskee, erityisen merkittävästi vuosina 2027 ja 2028. Edessä on sopeuttamisia, joihin oppia voisi ottaa suurista kaupungeista, suurista yrityksistä ja sote-uudistuksesta. Suuriin kaupunkeihin nähden Porvoon kaupunki tuhlaa menoissa. Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemen ja rahoitusjohtaja Henrik Rainion mukaan Porvoon palvelujen asukaskohtaiset nettomenot ovat 20 prosenttia suuremmat kuin keskimääräiset suurten kaupunkien kustannukset. Menot täytyisi saada nykyisestä 3 000 eurosta per asukas 500 euroa alaspäin, muiden suurten kaupunkien tasalle. Pärjätäkseen kilpailussa suuret yritykset joutuvat tekemään jatkuvasti organisaatioon muutoksia ja tehostamaan toimintaa. Hallintoa kevennetään, jolloin vastuuta siirtyy tuottavassa työssä ja asiakaskontaktissa oleville. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää