Siirry pääsisältöön

Mielipidekirjoitus: Hoito alkaa hoitoon pääsystä

Aluevaaleissa päätetään hoitoon pääsystä. Keskusta linjasi 23.9., että jokaiseen kuntaan tulisi saada vähintään yksi oma sosiaali- ja terveydenhuollon asema, josta saa lääkäripalveluita. SDP vastusti (HS 7.10.) ajatusta ja luottaa hyvinvointialueiden sijoittavan sote-asemat. Pitäisikö sote-toiminnot koota aina vain suurempiin yksiköihin? Vaikka sote-asemien keskittämisellä voidaan säästää palveluntuottajan kustannuksia ja taata päivystys, nähdään keskustassa harvan palveluverkoston hankaloittavan hoitoon pääsyä.

Voimakas keskittäminen Itä-Uudellamaalla voisi tarkoittaa, että pienimmissä kunnissa sote-asemia ei olisi ja suuremmissa kunnissa palvelut keskitettäisiin yhä suurempiin yksiköihin. Viemällä perusmuotoiset sote-palvelut kauas arjesta voi tarpeelliseenkin hoitoon hakeutuminen alkaa tuntua hankalalta sen vaatiman ylimääräisen ajan, rahan ja vaivan takia. Asukasta lähelle tarvitaan vähintään perusmuotoinen sote-asema, jossa tavattavissa olisi hoitaja tukenaan lääkäri joko paikalla tai etäyhteyksien päässä.

Kaikki eivät pääse itse omin neuvoin terveyskeskukseen ja siksi tarvitaan malleja, joissa palvelut tuodaan lähelle ihmistä. Liikkuvia tai vierailevia sote-asemia tarvitaan etenkin kouluihin ja vanhainkoteihin, joissa perusmuotoiset terveys-, hammas- ja lääkärintarkastukset sekä sosiaalitoimen käynnit sovitetaan muun päivätoiminnan yhteyteen. Riittävän läheltä löytyvä sote-asema voi toimia ankkurina myös omaishoitajalle, jonka hoidettavalle sujuva hoitoon pääsy on kohtalonkysymys.

Hoitoon pääsy on mielestäni keskeinen osa hoitoa – tämä on opittu viimeistään koronasulkujen aikana, kun hoitoja on jäänyt tekemättä. Hoitamattomuutta ehkäisee juuri se läheisin sote-asema, jonne tulee lähdettyä. Kun hoitovelka pysyy kohtuullisena, myös ammattitaitoinen sote-henkilökunta viihtyy paremmin työssään. Tällöin ihmisten kohtaamisissa ehditään vastata heidän huoliinsa tinkimättä tekemisen tasosta.

Heikki Junes, tekniikan tohtori, aluevaaliehdokas (kesk.), Itä-Uusimaa / Porvoo

Julkaistu 1.11.2021 Uusimaa-lehdessä: https://www.uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4350920

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimiva Porvoo. Kuntavaalien 2021 esittäytyminen Politiikkaporvoo - Politikborgå -palstalla

Olen 42-vuotias tekniikan tohtori fysiikasta. Työssä sovellan laskennallista tiedettä liike-elämään. Kuntapolitiikassa kiinnitän huomiota ihmisten kohtaamiseen sekä toiminnan sujuvuuteen ja taloudellisuuteen. Muotoilemalla fiksusti palveluja voidaan säästää sekä kunnan että kuntalaisten rahoja. Porvoo on hyvä kaupunki elää ja tehdä töitä. Porvoossa viihtyvät yritykset ja täällä on tilaa yrittää. Palveluja täytyy kehittää etenkin kuntalaisia varten, viihtyisyys voi toki viehättää vierailijoitakin. Politiikassa haluan pitää huolta siitä, tämän päivän päätökset täytyy tehdä olemassa olevien tosiasioiden ja tekniikoiden pohjalta. Porvoota ei pidä suojella luokse pääsemättömiksi ryteiköiksi, vaan lähiympäristöjen luontoa pitää yhtä aikaa vaalia ja kehittää. Energiaratkaisuja ei saa perustaa tekniikoille, joita ei ole vielä olemassa. Lasten kanssa tulee käytettyä Porvoon palveluita monesta eri näkökulmasta. Porvoo on monessa mielessä lapsiperheelle hyvin toimiva kaupunki, yhdessä voida...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Äänestäjän tahto paremmin esiin

Vaalien hylätyt äänet herättävät kysymyksen, toteutuiko vaaleissa aina äänestäjän tahto. Valtakunnallisesti kaksoisvaaleissa hylättyjen äänien määrä kuntavaaleissa lähes nelinkertaistui, 1,7 prosenttiin, ja aluevaaleissa yli kymmenkertaistui, jopa 4,1 prosenttiin. Porvoossa hylkäämisprosentit olivat vielä suurempia (Uusimaa 16.4.). Suurin syy miksi äänestäjän tahto ei toteutunut oli se, että aluevaalinumero kirjoitettiin kuntavaalilippuun, ja päinvastoin. Asiaa ei auttanut edes se, että joissain vaalipiireissä äänestettiin erikseen eri vaaleissa omissa äänestyskopeissaan – näissäkin vaalipiireissä hylkäämisprosentit olivat yhtä korkeita. Äänestyslippua, joka on äänestämisen käyttöliittymä, tulisi kehittää. Äänestyslipussa tulisi olla enemmän visuaalisia vihjeitä siitä miten tulee äänestää. Aluevaaleissa kaikilla ehdokkailla oli nelinumeroinen äänestysnumero, joten äänestyslipun ympyrän sisällä voisi esimerkiksi olla neljä neliötä, joihin kuhunkin kirjoitettaisiin yksi numero. Kuntavaal...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mielipidekirjoitus: Tekoäly sujuvoittaa lääkärikäyntejä

Tekoäly rynnii elämän eri osa-alueille. Pian se löytää paikkansa myös terveydenhuollosta. Asiakkaat tekevät jo verkkohakuja ja kyselevät keskustelevilta kielimalleilta oireistaan löytääkseen tapoja lievittää oireita. Lääkärit hyödyntävät tarkempia hakujärjestelmiään, joissa tekoäly hyvin nopeasti käy läpi miljoonia lääketieteellisiä artikkeleita – enemmän kuin kukaan ehtii käydä läpi koko elinaikanaan – ja etsii niiden joukosta oireita vastaavia harvinaisimpiakin sairauksia. Asiakkaan kohtaaminen kasvokkain on erittäin tärkeä osa lääkärin työtä. Tekoäly voisi kuitenkin olla sujuvoittamassa asiakkaan ja lääkärin kohtaamista. Mikäli asiakas täyttäisi ennen lääkärikäyntiä mahdollisimman tarkasti esitietolomakkeen ja käytössä olisi koko asiakkaan hoito- ja lääkityshistoria, tekoäly voisi olla merkittävästi apuna valmistelemassa lääkärikäyntiä. Siinä tapauksessa, että asiakas ei itse kykenisi täyttämään esitietolomaketta, sen täyttämisessä voisi auttaa omahoitaja. Miten tällainen tekoälyn t...
Lähetä kommentti
Lue lisää