Siirry pääsisältöön

Mielipidekirjoitus: Kaikki joukolla kuoppia kartoittamaan


Lumet sulavat ja roudan runtelemien katujen kunto puhututtaa. Kuopat tiessä ovat moottoripyöräilijöille vaarallisia ja he joutuvat niitä henkensä uhalla väistelemään. Autoilijoille kuopat voivat aiheuttavat rengasrikkoja ja ennenaikaisia jousitusten rikkoontumisia. Yllättävät vauriot ovat ikäviä selvitettäviä vakuutusyhtiön kanssa, joka voi yrittää vedota siihen, että huolellisen tienkäyttäjän olisi pitänyt pystyä väistämään veden täyttämää kuoppaa.


Kuntalaisten murheet teiden kunnosta pitäisi saada kattavasti kuultua ja teiden korjaajien tietoon. Ei sillä tavalla, että kaikkien tarvitsisi olla äänessä, vaan siten, että korjauskohteet tulisivat kattavasti kartoitettua. Kartoittamista voidaan tehdä eri tavoin joukkoistamalla, jopa pienen kilpailun avulla.


Osallistuin joukkoistamiseen viime kesänä harmittellessani ojassa olevien jättipalsamien kukintoja. Muistin kuulleeni sivustosta vieraslajit.fi, joten menin sivustolle ja ilmoitin sinne kännykkäni löytämät koordinaatit esiintymästä. Pian sen jälkeen huomasin ilokseni, että ilmoittamallani paikalla oli ihmisiä suojavarusteissaan keräämässä jättipalsamin korsia jätesäkkeihin.


Viime vuonna Porvoon kaupunki kuvautti tamperelaisen startup-yrityksen Crowdsorsan mobiilipelillä 12 000 hulevesikaivoa – jokaisen kannen ensimmäinen kuvaaja sai 30 sentin palkkion, joten 3 600 eurolla saatiin kaivonkannet kuvattua. Samaa sovellusta voi käyttää myös katujen, pyöräteiden, puistonpenkkien ja vieraslajien kartoittamiseen.


Nyt Porvoon kaupungin täytyisi pikimmiten julkistaa vuosittainen kilpailu, jolla kartoitettaisiin roudan ja muun tienkäytön runtelemia teitä. Osallistuisin siihen heti.


Heikki Junes, tekniikan tohtori

Kunta- ja aluevaaliehdokas (kesk.),

Porvoo


Julkaistu 20.3.2025 Uusimaa-lehden näköislehdessä (s. 6)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimiva Porvoo. Kuntavaalien 2021 esittäytyminen Politiikkaporvoo - Politikborgå -palstalla

Olen 42-vuotias tekniikan tohtori fysiikasta. Työssä sovellan laskennallista tiedettä liike-elämään. Kuntapolitiikassa kiinnitän huomiota ihmisten kohtaamiseen sekä toiminnan sujuvuuteen ja taloudellisuuteen. Muotoilemalla fiksusti palveluja voidaan säästää sekä kunnan että kuntalaisten rahoja. Porvoo on hyvä kaupunki elää ja tehdä töitä. Porvoossa viihtyvät yritykset ja täällä on tilaa yrittää. Palveluja täytyy kehittää etenkin kuntalaisia varten, viihtyisyys voi toki viehättää vierailijoitakin. Politiikassa haluan pitää huolta siitä, tämän päivän päätökset täytyy tehdä olemassa olevien tosiasioiden ja tekniikoiden pohjalta. Porvoota ei pidä suojella luokse pääsemättömiksi ryteiköiksi, vaan lähiympäristöjen luontoa pitää yhtä aikaa vaalia ja kehittää. Energiaratkaisuja ei saa perustaa tekniikoille, joita ei ole vielä olemassa. Lasten kanssa tulee käytettyä Porvoon palveluita monesta eri näkökulmasta. Porvoo on monessa mielessä lapsiperheelle hyvin toimiva kaupunki, yhdessä voida...

Äänestäjän tahto paremmin esiin

Vaalien hylätyt äänet herättävät kysymyksen, toteutuiko vaaleissa aina äänestäjän tahto. Valtakunnallisesti kaksoisvaaleissa hylättyjen äänien määrä kuntavaaleissa lähes nelinkertaistui, 1,7 prosenttiin, ja aluevaaleissa yli kymmenkertaistui, jopa 4,1 prosenttiin. Porvoossa hylkäämisprosentit olivat vielä suurempia (Uusimaa 16.4.). Suurin syy miksi äänestäjän tahto ei toteutunut oli se, että aluevaalinumero kirjoitettiin kuntavaalilippuun, ja päinvastoin. Asiaa ei auttanut edes se, että joissain vaalipiireissä äänestettiin erikseen eri vaaleissa omissa äänestyskopeissaan – näissäkin vaalipiireissä hylkäämisprosentit olivat yhtä korkeita. Äänestyslippua, joka on äänestämisen käyttöliittymä, tulisi kehittää. Äänestyslipussa tulisi olla enemmän visuaalisia vihjeitä siitä miten tulee äänestää. Aluevaaleissa kaikilla ehdokkailla oli nelinumeroinen äänestysnumero, joten äänestyslipun ympyrän sisällä voisi esimerkiksi olla neljä neliötä, joihin kuhunkin kirjoitettaisiin yksi numero. Kuntavaal...

Mielipidekirjoitus: Tekoäly sujuvoittaa lääkärikäyntejä

Tekoäly rynnii elämän eri osa-alueille. Pian se löytää paikkansa myös terveydenhuollosta. Asiakkaat tekevät jo verkkohakuja ja kyselevät keskustelevilta kielimalleilta oireistaan löytääkseen tapoja lievittää oireita. Lääkärit hyödyntävät tarkempia hakujärjestelmiään, joissa tekoäly hyvin nopeasti käy läpi miljoonia lääketieteellisiä artikkeleita – enemmän kuin kukaan ehtii käydä läpi koko elinaikanaan – ja etsii niiden joukosta oireita vastaavia harvinaisimpiakin sairauksia. Asiakkaan kohtaaminen kasvokkain on erittäin tärkeä osa lääkärin työtä. Tekoäly voisi kuitenkin olla sujuvoittamassa asiakkaan ja lääkärin kohtaamista. Mikäli asiakas täyttäisi ennen lääkärikäyntiä mahdollisimman tarkasti esitietolomakkeen ja käytössä olisi koko asiakkaan hoito- ja lääkityshistoria, tekoäly voisi olla merkittävästi apuna valmistelemassa lääkärikäyntiä. Siinä tapauksessa, että asiakas ei itse kykenisi täyttämään esitietolomaketta, sen täyttämisessä voisi auttaa omahoitaja. Miten tällainen tekoälyn t...