Siirry pääsisältöön

Mielipidekirjoitus: Tekoäly sujuvoittaa lääkärikäyntejä

Tekoäly rynnii elämän eri osa-alueille. Pian se löytää paikkansa myös terveydenhuollosta. Asiakkaat tekevät jo verkkohakuja ja kyselevät keskustelevilta kielimalleilta oireistaan löytääkseen tapoja lievittää oireita. Lääkärit hyödyntävät tarkempia hakujärjestelmiään, joissa tekoäly hyvin nopeasti käy läpi miljoonia lääketieteellisiä artikkeleita – enemmän kuin kukaan ehtii käydä läpi koko elinaikanaan – ja etsii niiden joukosta oireita vastaavia harvinaisimpiakin sairauksia.

Asiakkaan kohtaaminen kasvokkain on erittäin tärkeä osa lääkärin työtä. Tekoäly voisi kuitenkin olla sujuvoittamassa asiakkaan ja lääkärin kohtaamista. Mikäli asiakas täyttäisi ennen lääkärikäyntiä mahdollisimman tarkasti esitietolomakkeen ja käytössä olisi koko asiakkaan hoito- ja lääkityshistoria, tekoäly voisi olla merkittävästi apuna valmistelemassa lääkärikäyntiä. Siinä tapauksessa, että asiakas ei itse kykenisi täyttämään esitietolomaketta, sen täyttämisessä voisi auttaa omahoitaja.

Miten tällainen tekoälyn tukema vastaanotto voisi sujua? Lääkärillä olisi etukäteen kielimallin koostama yhteenveto hoitohistoriasta, kandidaatit mahdollisista yleisistä ja harvinaisemmista diagnooseista ja suositukset lääketasapainon päivittämiseksi. Valmistelun perusteella voitaisiin varata lyhyt tai pidempi lääkäriaika – tai lomake voisi ohjata hoitajalle, mikäli lääkärikäyntiä ei tarvittaisi.

Oma ennustukseni on, että tällainen tekoälyn tuki tulee enenevissä määrin käyttöön. Jo nyt on olemassa yksityisiä lääkäreitä, jotka kohtaavat yksinkertaista hoitoa tarvitsevia asiakkaita pelkän esitietolomakkeen varassa, jopa vain kymmenessä minuutissa, ja laskuttavat heiltä kelakorvauksen jälkeen vain pienen maksun, jos sitäkään. Tekoälyn tukemana tällainen nopea vastaanottoaika voisi toimia yhä vaativampien sairauksien diagnosoinnissa ja hoitotason päivittämisessä.

Heikki Junes, tekniikan tohtori

Kirjoittaja on vaaleissa keskustan ehdokkaana Itä-Uudellamaalla ja Porvoossa

Mielipidekirjoitus on julkaistu 11.3.2025 Uusimaa-lehden näköispainoksessa ja Itäväylä-lehdessä (https://www.itavayla.fi/mielipide/tekoaly-sujuvoittaa-laakarikaynteja-6.2.77451.94d7b6c8c5)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimiva Porvoo. Kuntavaalien 2021 esittäytyminen Politiikkaporvoo - Politikborgå -palstalla

Olen 42-vuotias tekniikan tohtori fysiikasta. Työssä sovellan laskennallista tiedettä liike-elämään. Kuntapolitiikassa kiinnitän huomiota ihmisten kohtaamiseen sekä toiminnan sujuvuuteen ja taloudellisuuteen. Muotoilemalla fiksusti palveluja voidaan säästää sekä kunnan että kuntalaisten rahoja. Porvoo on hyvä kaupunki elää ja tehdä töitä. Porvoossa viihtyvät yritykset ja täällä on tilaa yrittää. Palveluja täytyy kehittää etenkin kuntalaisia varten, viihtyisyys voi toki viehättää vierailijoitakin. Politiikassa haluan pitää huolta siitä, tämän päivän päätökset täytyy tehdä olemassa olevien tosiasioiden ja tekniikoiden pohjalta. Porvoota ei pidä suojella luokse pääsemättömiksi ryteiköiksi, vaan lähiympäristöjen luontoa pitää yhtä aikaa vaalia ja kehittää. Energiaratkaisuja ei saa perustaa tekniikoille, joita ei ole vielä olemassa. Lasten kanssa tulee käytettyä Porvoon palveluita monesta eri näkökulmasta. Porvoo on monessa mielessä lapsiperheelle hyvin toimiva kaupunki, yhdessä voida...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Äänestäjän tahto paremmin esiin

Vaalien hylätyt äänet herättävät kysymyksen, toteutuiko vaaleissa aina äänestäjän tahto. Valtakunnallisesti kaksoisvaaleissa hylättyjen äänien määrä kuntavaaleissa lähes nelinkertaistui, 1,7 prosenttiin, ja aluevaaleissa yli kymmenkertaistui, jopa 4,1 prosenttiin. Porvoossa hylkäämisprosentit olivat vielä suurempia (Uusimaa 16.4.). Suurin syy miksi äänestäjän tahto ei toteutunut oli se, että aluevaalinumero kirjoitettiin kuntavaalilippuun, ja päinvastoin. Asiaa ei auttanut edes se, että joissain vaalipiireissä äänestettiin erikseen eri vaaleissa omissa äänestyskopeissaan – näissäkin vaalipiireissä hylkäämisprosentit olivat yhtä korkeita. Äänestyslippua, joka on äänestämisen käyttöliittymä, tulisi kehittää. Äänestyslipussa tulisi olla enemmän visuaalisia vihjeitä siitä miten tulee äänestää. Aluevaaleissa kaikilla ehdokkailla oli nelinumeroinen äänestysnumero, joten äänestyslipun ympyrän sisällä voisi esimerkiksi olla neljä neliötä, joihin kuhunkin kirjoitettaisiin yksi numero. Kuntavaal...
Lähetä kommentti
Lue lisää