Siirry pääsisältöön

Nopeasti hoitoon, mutta ei hinnalla millä hyvänsä

Pitkät jonot lääkäriin pääsyssä ovat herättänyt huolta, pitäisikö lakisääteistä hoitoon pääsyn enimmäisaikaa eli hoitotakuuta lyhentää. Vuoden 2025 alusta hoitotakuu piteni avosairaanhoidossa kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Tämä hoitotakuun pidentäminen on näkynyt Porvoon terveysasemalla, missä ostolääkäreiden määrä väheni vuoden alun seitsemästä kahteen ja takaisinsoittopalvelussa jono venähti tilapäisesti jopa 900 puhelun mittaiseksi (Uusimaa 25.4.2025.).

Mielestäni 2 viikon hoitotakuu lakiin kirjoitettuna on kuitenkin ongelmallinen. Julkisen puolen rekrytointivaikeudet yhdessä lyhyen hoitotakuun kanssa johtivat aiemmin kalliisiin lääkäripalveluiden ostoon. Kalleus syntyi siitä, että yksityisen lääkäriaseman täytyi palkata riittävästi lääkäreitä, jotta se kykeni takaamaan nopeat lääkäripalvelut myös ruuhkahuippujen aikana. Jatkuva mitoitus tilapäisen ruuhkan perusteella on kallista. 


Nopeaa hoitoa kannattaa edelleen tavoitella, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Ennen kaikkea julkisen puolen on palattava hoidon takaajana takaisin kuskin paikalle. Rekrytoimalla riittävästi omia lääkäreitä ja hoitajia voidaan jonot painaa välillä nollaankin. Yliresurssoinnilta vältytään sallimalla joustot jonojen pituuksissa. Rekrytoinnin houkuttimena voisi käyttää niinkin yksinkertaista asiaa kuin parkkiruutua autolle työpäivän ajaksi.


Rekrytointien lisäksi tulee kehittää hoidon priorisointia. Priorisoinnin tueksi tulisi kehittää tekoälyyn perustuvaa hahmontunnistusta. Mikäli tekoäly ei havaitsisi esimerkiksi veriarvoissa tai röntgenkuvissa hoitohistoria huomioiden mitään hälyttävää, voisi hoitaja käydä sen potilaan kanssa läpi. Lääkärille menisivät tekoälyn tekemät löydökset – hälyttävät löydökset vieläpä kiireellisinä.


Heikki Junes, tekniikan tohtori

Itä-Uudenmaan ja Porvoon varavaltuutettu


Julkaistu Uusimaa-lehdessä 29.4.2025

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Äänestäjän tahto paremmin esiin

Vaalien hylätyt äänet herättävät kysymyksen, toteutuiko vaaleissa aina äänestäjän tahto. Valtakunnallisesti kaksoisvaaleissa hylättyjen äänien määrä kuntavaaleissa lähes nelinkertaistui, 1,7 prosenttiin, ja aluevaaleissa yli kymmenkertaistui, jopa 4,1 prosenttiin. Porvoossa hylkäämisprosentit olivat vielä suurempia (Uusimaa 16.4.). Suurin syy miksi äänestäjän tahto ei toteutunut oli se, että aluevaalinumero kirjoitettiin kuntavaalilippuun, ja päinvastoin. Asiaa ei auttanut edes se, että joissain vaalipiireissä äänestettiin erikseen eri vaaleissa omissa äänestyskopeissaan – näissäkin vaalipiireissä hylkäämisprosentit olivat yhtä korkeita. Äänestyslippua, joka on äänestämisen käyttöliittymä, tulisi kehittää. Äänestyslipussa tulisi olla enemmän visuaalisia vihjeitä siitä miten tulee äänestää. Aluevaaleissa kaikilla ehdokkailla oli nelinumeroinen äänestysnumero, joten äänestyslipun ympyrän sisällä voisi esimerkiksi olla neljä neliötä, joihin kuhunkin kirjoitettaisiin yksi numero. Kuntavaal...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Toimiva Porvoo. Kuntavaalien 2021 esittäytyminen Politiikkaporvoo - Politikborgå -palstalla

Olen 42-vuotias tekniikan tohtori fysiikasta. Työssä sovellan laskennallista tiedettä liike-elämään. Kuntapolitiikassa kiinnitän huomiota ihmisten kohtaamiseen sekä toiminnan sujuvuuteen ja taloudellisuuteen. Muotoilemalla fiksusti palveluja voidaan säästää sekä kunnan että kuntalaisten rahoja. Porvoo on hyvä kaupunki elää ja tehdä töitä. Porvoossa viihtyvät yritykset ja täällä on tilaa yrittää. Palveluja täytyy kehittää etenkin kuntalaisia varten, viihtyisyys voi toki viehättää vierailijoitakin. Politiikassa haluan pitää huolta siitä, tämän päivän päätökset täytyy tehdä olemassa olevien tosiasioiden ja tekniikoiden pohjalta. Porvoota ei pidä suojella luokse pääsemättömiksi ryteiköiksi, vaan lähiympäristöjen luontoa pitää yhtä aikaa vaalia ja kehittää. Energiaratkaisuja ei saa perustaa tekniikoille, joita ei ole vielä olemassa. Lasten kanssa tulee käytettyä Porvoon palveluita monesta eri näkökulmasta. Porvoo on monessa mielessä lapsiperheelle hyvin toimiva kaupunki, yhdessä voida...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Uudistus kevensi soten hallintoa, on kaupungin vuoro

Porvoon kaupunki on lihavina vuosinaan saanut toimia kuin yritys huonosti kilpailluilla markkinoilla. On ollut varaa investoida ja vähentää velkaa. Nyt talouden kilpajuoksu sakkaa ja edessä on laihempia vuosia. Yhteisöveron tuotto laskee, erityisen merkittävästi vuosina 2027 ja 2028. Edessä on sopeuttamisia, joihin oppia voisi ottaa suurista kaupungeista, suurista yrityksistä ja sote-uudistuksesta. Suuriin kaupunkeihin nähden Porvoon kaupunki tuhlaa menoissa. Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemen ja rahoitusjohtaja Henrik Rainion mukaan Porvoon palvelujen asukaskohtaiset nettomenot ovat 20 prosenttia suuremmat kuin keskimääräiset suurten kaupunkien kustannukset. Menot täytyisi saada nykyisestä 3 000 eurosta per asukas 500 euroa alaspäin, muiden suurten kaupunkien tasalle. Pärjätäkseen kilpailussa suuret yritykset joutuvat tekemään jatkuvasti organisaatioon muutoksia ja tehostamaan toimintaa. Hallintoa kevennetään, jolloin vastuuta siirtyy tuottavassa työssä ja asiakaskontaktissa oleville. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää