Siirry pääsisältöön

Nopeasti hoitoon, mutta ei hinnalla millä hyvänsä

Pitkät jonot lääkäriin pääsyssä ovat herättänyt huolta, pitäisikö lakisääteistä hoitoon pääsyn enimmäisaikaa eli hoitotakuuta lyhentää. Vuoden 2025 alusta hoitotakuu piteni avosairaanhoidossa kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Tämä hoitotakuun pidentäminen on näkynyt Porvoon terveysasemalla, missä ostolääkäreiden määrä väheni vuoden alun seitsemästä kahteen ja takaisinsoittopalvelussa jono venähti tilapäisesti jopa 900 puhelun mittaiseksi (Uusimaa 25.4.2025.).

Mielestäni 2 viikon hoitotakuu lakiin kirjoitettuna on kuitenkin ongelmallinen. Julkisen puolen rekrytointivaikeudet yhdessä lyhyen hoitotakuun kanssa johtivat aiemmin kalliisiin lääkäripalveluiden ostoon. Kalleus syntyi siitä, että yksityisen lääkäriaseman täytyi palkata riittävästi lääkäreitä, jotta se kykeni takaamaan nopeat lääkäripalvelut myös ruuhkahuippujen aikana. Jatkuva mitoitus tilapäisen ruuhkan perusteella on kallista. 


Nopeaa hoitoa kannattaa edelleen tavoitella, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Ennen kaikkea julkisen puolen on palattava hoidon takaajana takaisin kuskin paikalle. Rekrytoimalla riittävästi omia lääkäreitä ja hoitajia voidaan jonot painaa välillä nollaankin. Yliresurssoinnilta vältytään sallimalla joustot jonojen pituuksissa. Rekrytoinnin houkuttimena voisi käyttää niinkin yksinkertaista asiaa kuin parkkiruutua autolle työpäivän ajaksi.


Rekrytointien lisäksi tulee kehittää hoidon priorisointia. Priorisoinnin tueksi tulisi kehittää tekoälyyn perustuvaa hahmontunnistusta. Mikäli tekoäly ei havaitsisi esimerkiksi veriarvoissa tai röntgenkuvissa hoitohistoria huomioiden mitään hälyttävää, voisi hoitaja käydä sen potilaan kanssa läpi. Lääkärille menisivät tekoälyn tekemät löydökset – hälyttävät löydökset vieläpä kiireellisinä.


Heikki Junes, tekniikan tohtori

Itä-Uudenmaan ja Porvoon varavaltuutettu


Julkaistu Uusimaa-lehdessä 29.4.2025

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toimiva Porvoo. Kuntavaalien 2021 esittäytyminen Politiikkaporvoo - Politikborgå -palstalla

Olen 42-vuotias tekniikan tohtori fysiikasta. Työssä sovellan laskennallista tiedettä liike-elämään. Kuntapolitiikassa kiinnitän huomiota ihmisten kohtaamiseen sekä toiminnan sujuvuuteen ja taloudellisuuteen. Muotoilemalla fiksusti palveluja voidaan säästää sekä kunnan että kuntalaisten rahoja. Porvoo on hyvä kaupunki elää ja tehdä töitä. Porvoossa viihtyvät yritykset ja täällä on tilaa yrittää. Palveluja täytyy kehittää etenkin kuntalaisia varten, viihtyisyys voi toki viehättää vierailijoitakin. Politiikassa haluan pitää huolta siitä, tämän päivän päätökset täytyy tehdä olemassa olevien tosiasioiden ja tekniikoiden pohjalta. Porvoota ei pidä suojella luokse pääsemättömiksi ryteiköiksi, vaan lähiympäristöjen luontoa pitää yhtä aikaa vaalia ja kehittää. Energiaratkaisuja ei saa perustaa tekniikoille, joita ei ole vielä olemassa. Lasten kanssa tulee käytettyä Porvoon palveluita monesta eri näkökulmasta. Porvoo on monessa mielessä lapsiperheelle hyvin toimiva kaupunki, yhdessä voida...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Äänestäjän tahto paremmin esiin

Vaalien hylätyt äänet herättävät kysymyksen, toteutuiko vaaleissa aina äänestäjän tahto. Valtakunnallisesti kaksoisvaaleissa hylättyjen äänien määrä kuntavaaleissa lähes nelinkertaistui, 1,7 prosenttiin, ja aluevaaleissa yli kymmenkertaistui, jopa 4,1 prosenttiin. Porvoossa hylkäämisprosentit olivat vielä suurempia (Uusimaa 16.4.). Suurin syy miksi äänestäjän tahto ei toteutunut oli se, että aluevaalinumero kirjoitettiin kuntavaalilippuun, ja päinvastoin. Asiaa ei auttanut edes se, että joissain vaalipiireissä äänestettiin erikseen eri vaaleissa omissa äänestyskopeissaan – näissäkin vaalipiireissä hylkäämisprosentit olivat yhtä korkeita. Äänestyslippua, joka on äänestämisen käyttöliittymä, tulisi kehittää. Äänestyslipussa tulisi olla enemmän visuaalisia vihjeitä siitä miten tulee äänestää. Aluevaaleissa kaikilla ehdokkailla oli nelinumeroinen äänestysnumero, joten äänestyslipun ympyrän sisällä voisi esimerkiksi olla neljä neliötä, joihin kuhunkin kirjoitettaisiin yksi numero. Kuntavaal...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mielipidekirjoitus: Tekoäly sujuvoittaa lääkärikäyntejä

Tekoäly rynnii elämän eri osa-alueille. Pian se löytää paikkansa myös terveydenhuollosta. Asiakkaat tekevät jo verkkohakuja ja kyselevät keskustelevilta kielimalleilta oireistaan löytääkseen tapoja lievittää oireita. Lääkärit hyödyntävät tarkempia hakujärjestelmiään, joissa tekoäly hyvin nopeasti käy läpi miljoonia lääketieteellisiä artikkeleita – enemmän kuin kukaan ehtii käydä läpi koko elinaikanaan – ja etsii niiden joukosta oireita vastaavia harvinaisimpiakin sairauksia. Asiakkaan kohtaaminen kasvokkain on erittäin tärkeä osa lääkärin työtä. Tekoäly voisi kuitenkin olla sujuvoittamassa asiakkaan ja lääkärin kohtaamista. Mikäli asiakas täyttäisi ennen lääkärikäyntiä mahdollisimman tarkasti esitietolomakkeen ja käytössä olisi koko asiakkaan hoito- ja lääkityshistoria, tekoäly voisi olla merkittävästi apuna valmistelemassa lääkärikäyntiä. Siinä tapauksessa, että asiakas ei itse kykenisi täyttämään esitietolomaketta, sen täyttämisessä voisi auttaa omahoitaja. Miten tällainen tekoälyn t...
Lähetä kommentti
Lue lisää