Heikki Junes, vara-aluevaltuutettu Itä-Uudellamaalla ja vara-valtuutettu Porvoossa

Vaalien hylätyt äänet herättävät kysymyksen, toteutuiko vaaleissa aina äänestäjän tahto. Valtakunnallisesti kaksoisvaaleissa hylättyjen äänien määrä kuntavaaleissa lähes nelinkertaistui, 1,7 prosenttiin, ja aluevaaleissa yli kymmenkertaistui, jopa 4,1 prosenttiin. Porvoossa hylkäämisprosentit olivat vielä suurempia (Uusimaa 16.4.). Suurin syy miksi äänestäjän tahto ei toteutunut oli se, että aluevaalinumero kirjoitettiin kuntavaalilippuun, ja päinvastoin. Asiaa ei auttanut edes se, että joissain vaalipiireissä äänestettiin erikseen eri vaaleissa omissa äänestyskopeissaan – näissäkin vaalipiireissä hylkäämisprosentit olivat yhtä korkeita. Äänestyslippua, joka on äänestämisen käyttöliittymä, tulisi kehittää. Äänestyslipussa tulisi olla enemmän visuaalisia vihjeitä siitä miten tulee äänestää. Aluevaaleissa kaikilla ehdokkailla oli nelinumeroinen äänestysnumero, joten äänestyslipun ympyrän sisällä voisi esimerkiksi olla neljä neliötä, joihin kuhunkin kirjoitettaisiin yksi numero. Kuntavaal...

Porvoon kaupunki on lihavina vuosinaan saanut toimia kuin yritys huonosti kilpailluilla markkinoilla. On ollut varaa investoida ja vähentää velkaa. Nyt talouden kilpajuoksu sakkaa ja edessä on laihempia vuosia. Yhteisöveron tuotto laskee, erityisen merkittävästi vuosina 2027 ja 2028. Edessä on sopeuttamisia, joihin oppia voisi ottaa suurista kaupungeista, suurista yrityksistä ja sote-uudistuksesta. Suuriin kaupunkeihin nähden Porvoon kaupunki tuhlaa menoissa. Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemen ja rahoitusjohtaja Henrik Rainion mukaan Porvoon palvelujen asukaskohtaiset nettomenot ovat 20 prosenttia suuremmat kuin keskimääräiset suurten kaupunkien kustannukset. Menot täytyisi saada nykyisestä 3 000 eurosta per asukas 500 euroa alaspäin, muiden suurten kaupunkien tasalle. Pärjätäkseen kilpailussa suuret yritykset joutuvat tekemään jatkuvasti organisaatioon muutoksia ja tehostamaan toimintaa. Hallintoa kevennetään, jolloin vastuuta siirtyy tuottavassa työssä ja asiakaskontaktissa oleville. ...

Lumet sulavat ja roudan runtelemien katujen kunto puhututtaa. Kuopat tiessä ovat moottoripyöräilijöille vaarallisia ja he joutuvat niitä henkensä uhalla väistelemään. Autoilijoille kuopat voivat aiheuttavat rengasrikkoja ja ennenaikaisia jousitusten rikkoontumisia. Yllättävät vauriot ovat ikäviä selvitettäviä vakuutusyhtiön kanssa, joka voi yrittää vedota siihen, että huolellisen tienkäyttäjän olisi pitänyt pystyä väistämään veden täyttämää kuoppaa. Kuntalaisten murheet teiden kunnosta pitäisi saada kattavasti kuultua ja teiden korjaajien tietoon. Ei sillä tavalla, että kaikkien tarvitsisi olla äänessä, vaan siten, että korjauskohteet tulisivat kattavasti kartoitettua. Kartoittamista voidaan tehdä eri tavoin joukkoistamalla, jopa pienen kilpailun avulla. Osallistuin joukkoistamiseen viime kesänä harmittellessani ojassa olevien jättipalsamien kukintoja. Muistin kuulleeni sivustosta vieraslajit.fi, joten menin sivustolle ja ilmoitin sinne kännykkäni löytämät koordinaatit esiintymästä. Pi...

Tekoäly rynnii elämän eri osa-alueille. Pian se löytää paikkansa myös terveydenhuollosta. Asiakkaat tekevät jo verkkohakuja ja kyselevät keskustelevilta kielimalleilta oireistaan löytääkseen tapoja lievittää oireita. Lääkärit hyödyntävät tarkempia hakujärjestelmiään, joissa tekoäly hyvin nopeasti käy läpi miljoonia lääketieteellisiä artikkeleita – enemmän kuin kukaan ehtii käydä läpi koko elinaikanaan – ja etsii niiden joukosta oireita vastaavia harvinaisimpiakin sairauksia. Asiakkaan kohtaaminen kasvokkain on erittäin tärkeä osa lääkärin työtä. Tekoäly voisi kuitenkin olla sujuvoittamassa asiakkaan ja lääkärin kohtaamista. Mikäli asiakas täyttäisi ennen lääkärikäyntiä mahdollisimman tarkasti esitietolomakkeen ja käytössä olisi koko asiakkaan hoito- ja lääkityshistoria, tekoäly voisi olla merkittävästi apuna valmistelemassa lääkärikäyntiä. Siinä tapauksessa, että asiakas ei itse kykenisi täyttämään esitietolomaketta, sen täyttämisessä voisi auttaa omahoitaja. Miten tällainen tekoälyn t...

Aluevaaleissa päätetään hoitoon pääsystä. Keskusta linjasi 23.9., että jokaiseen kuntaan tulisi saada vähintään yksi oma sosiaali- ja terveydenhuollon asema, josta saa lääkäripalveluita. SDP vastusti (HS 7.10.) ajatusta ja luottaa hyvinvointialueiden sijoittavan sote-asemat. Pitäisikö sote-toiminnot koota aina vain suurempiin yksiköihin? Vaikka sote-asemien keskittämisellä voidaan säästää palveluntuottajan kustannuksia ja taata päivystys, nähdään keskustassa harvan palveluverkoston hankaloittavan hoitoon pääsyä. Voimakas keskittäminen Itä-Uudellamaalla voisi tarkoittaa, että pienimmissä kunnissa sote-asemia ei olisi ja suuremmissa kunnissa palvelut keskitettäisiin yhä suurempiin yksiköihin. Viemällä perusmuotoiset sote-palvelut kauas arjesta voi tarpeelliseenkin hoitoon hakeutuminen alkaa tuntua hankalalta sen vaatiman ylimääräisen ajan, rahan ja vaivan takia. Asukasta lähelle tarvitaan vähintään perusmuotoinen sote-asema, jossa tavattavissa olisi hoitaja tukenaan lääkäri joko paikalla...

Olen 42-vuotias tekniikan tohtori fysiikasta. Työssä sovellan laskennallista tiedettä liike-elämään. Kuntapolitiikassa kiinnitän huomiota ihmisten kohtaamiseen sekä toiminnan sujuvuuteen ja taloudellisuuteen. Muotoilemalla fiksusti palveluja voidaan säästää sekä kunnan että kuntalaisten rahoja. Porvoo on hyvä kaupunki elää ja tehdä töitä. Porvoossa viihtyvät yritykset ja täällä on tilaa yrittää. Palveluja täytyy kehittää etenkin kuntalaisia varten, viihtyisyys voi toki viehättää vierailijoitakin. Politiikassa haluan pitää huolta siitä, tämän päivän päätökset täytyy tehdä olemassa olevien tosiasioiden ja tekniikoiden pohjalta. Porvoota ei pidä suojella luokse pääsemättömiksi ryteiköiksi, vaan lähiympäristöjen luontoa pitää yhtä aikaa vaalia ja kehittää. Energiaratkaisuja ei saa perustaa tekniikoille, joita ei ole vielä olemassa. Lasten kanssa tulee käytettyä Porvoon palveluita monesta eri näkökulmasta. Porvoo on monessa mielessä lapsiperheelle hyvin toimiva kaupunki, yhdessä voida...